Teksti ja kuvat: Susanna Ahonen
Suomi on kansainvälistynyt ja katukuva monimuotoistunut viime vuosikymmenen aikana nopeasti. Meillä on yhä enemmän monikulttuurisia työyhteisöjä ja kansainvälisiä opiskelijoita. Maailman poliittiset käänteet ja talouden alavireinen tilanne ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, että sekä vakituiset työpaikat että kausityöpaikat ovat olleet tiukassa. Nuorisotyöttömyys ja joidenkin kansainvälisten opiskelijoiden haasteellinen työmarkkinatilanne ovat myös näkyneet uutisotsikoissa.
Yrittäjyys voi tarjota mahdollisuuksia, jos palkkatyön löytyminen on vaikeaa. Monien kansainvälisten muuttajien lähtömaissa pienyrittäjyys on yleistä ja kynnys aloittamiseen matala. Suomessa voi aloittaa esimerkiksi kevytyrittäjänä tai osa-aikaisena yrittäjänä. Yrittäjyydessä hyviä puolia ovat laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja joustavuus aikatauluissa. Toisaalta byrokratia täällä Suomessa saattaa mietityttää monta.
Kaupungin ja maaseudun mahdollisuudet
Pääkaupungissa ja isoimmissa kaupungeissa on paljon asukkaita ja kuluttajia ja ne ehkä tuntuvat parhailta paikoilta aloittaa. Kuitenkin myös kilpailu on kovempaa.
Suomessa on useita menestyneitä maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä muun muassa elintarvikekauppojen omistajina, kuljetusyrittäjinä sekä terveydenhoitoalalla. Monella pääkaupunkiseudun ruoka-alan yrittäjällä on monikulttuurinen tausta. Kansainväliset asukkaat myös käyttävät palveluita ja arvostavat kulttuurien ymmärrystä ja vieraiden kielien osaamista sekä monipuolista tarjontaa.
Vastuullinen ruoka-alan yrittäjyys -opintojaksolla opettaessani olen huomannut, että monella kansainvälisellä opiskelijalla on toiveena perustaa oma yritys; ravintola, palvelu, hyvinvointi- tai terveydenhuoltoalan yritys. Heillä on halua ja innostusta yrittää. Moni maahanmuuttaja myös haaveilee oman asunnon ostamisesta täältä.
Pääkaupungin ulkopuoliset alueet ja yrittäjyys mahdollisuudet jäävät usein monelle kansainväliselle opiskelijalle aukenematta. Maaseutualueilla tarvitaan yrityksiin jatkajia ja esimerkiksi luonnontuotealalla ja palveluissa on mahdollisuuksia. Alueille kaivataan tekijöitä, matkailijat siellä myös arvostavat kielitaitoa ja kulttuuriymmärrystä. Hoivapalvelujen tekijät taas ovat tarpeen väestön vanhetessa. Myös etäyrittäjyys voisi olla mahdollisuus.
Keväällä 2026 teimme kansainvälisen opiskelijaryhmän kanssa retken Porvoon seudulle ja veimme heidät tutustumaan kylmän ja loskaisen kelin keskellä muun muassa alueen liha-alan pientuottajaan ja kauppaan Bosgårdiin. Kylmästä säästä huolimatta opiskelijat näkivät ja ymmärsivät, että hyvä tuote ja verkostointitaidot sekä markkinointi saa yrittäjän menestymään muuallakin kuin isojen kaupunkien keskustoissa.
Yhteisöllisyys ja rauhallisuus maaseudun vetovoimana
Maaseudun kehittämisrahaston Ruoka tuo yhteen -hankkeessa tavoitteena on tukea maaseutualueiden yrittäjyyttä ja maaseudun ja kaupungin yhteistyötä. Hankekumppani Lapinjärven Puistofestareille kesinä vuonna 2025 ja 2026 kyselimme kävijöiltä, mikä siellä asumisessa on parasta tai mikä heidät on saanut muuttamaan maaseudulle. Vastauksissa nousi esiin usein yhteisöllisyys, rauhallisuus ja edullisemmat asuinkustannukset. Paikallisia palveluntarjoajia kehuttiin, esimerkiksi paikallinen mopokorjaamo sai ylistäviä sanoja.
Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukeminen maaseudulle voisi olla merkittävä ja kasvava mahdollisuus ja se voisi tuoda uutta vauhtia ja eloa pienempiinkin kaupunkeihin. Tätä kautta myös työllistymiseen ja kotoutumiseen. Yhteisöllisyys voi olla suuri voimavara muualta muuttaneille ja tuki uudessa yhteiskunnassa ja useasti tulee luontevammin pienemmillä seuduilla.
Alueiden vetovoimaisuus on luonnollisesti kiinni myös siitä, että terveydenhoito sekä julkiset yhteydet toimivat. Aluekehittämisen päätösten takana on useita tekijöitä ja varmasti kipeitäkin ratkaisuja on tehtävä. Jaksan kuitenkin uskoa, että monilla alueilla on mahdollisuuksia pysyä elävinä ja aktiivisina ja niihin voisi löytyä innokkaita yrittäjiä, kun niitä avataan paremmin.
Esimerkiksi ruokaa tuotetaan erityisesti keskustojen ulkopuolella ja alueiden tulisi olla viihtyisiä ja aktiivisia, jotta myös niille halutaan muuttaa yrittämään. Moni kaipaa rauhaa, mutta peruspalvelut olisi oltava toimivat.
Pienyrittäjäyhteisössä Fiskarsissa
Uudellamaalla Fiskarsissa on aktiivisia pienyrittäjiä. Osa alueella on töissä siellä osa-aikaisesti esimerkiksi osan viikkoa. Alueen yrittäjät ovat kertoneet, että myös osuuskuntatyyppiset ratkaisut toimivat. Se mahdollistaa sen, että kustannuksia pystytään jakamaan ja tehtäviäkin esimerkiksi osaamisen suhteen. Yksi käsityöläisyrittäjistä esimerkiksi kokee markkinoinnin ja toinen myynnin enemmän omakseen ja tehtäviä jaetaan sen mukaan.
Ruoka tuo yhteen -hanke järjestää päiväretken Fiskarsin alueelle syyskuussa 2026. Omasta yrityksestään kertoo muun muassa paluumuuttaja Raaseporin hapattamon omistaja, joka muutti takaisin Suomeen useiden ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen sekä muotoilija Minja K., joka asuu osan vuodesta muualla. Retken kielet ovat suomi ja englanti.
Onneksi viime päivien aikana taloudesta on myös vilahdellut positiivisia uutisia. Toivotaan, että ne jatkuvat ja saamme myös uusia yrittäjiä, jotka pärjäävät; oli se sitten maaseudulla tai kaupungissa.
Kirjoittaja toimii Laurea ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä ja opettajana
