Olen seurannut pöyristyneenä ja surullisena kuluneiden viikkojen aikana julkisuuteen nousseista useista tapauksista, joissa rasismi on näyttäytynyt avoimena ja häpeilemättömänä. Nämä tempaukset eivät ole irrallisia yksittäistapauksia. Ne ovat merkki siitä, että rasismin normalisoituminen etenee, ja se koskettaa erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joiden juuret ulottuvat useampaan kuin yhteen kulttuuriin tai maahan.
Yhteiset Lapsemme ry:n tehtävä on ollut ja on edelleen selkeä: puolustaa jokaisen lapsen oikeutta turvalliseen kasvuun ja hyvinvointiin riippumatta hänen taustastaan, ihonväristään tai perheensä alkuperästä. Tämä tehtävä ei ole koskaan ollut yhtä ajankohtainen kuin nyt.
Rasismin nollatoleranssi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen aikuinen – vanhempi, opettaja, valmentaja, virkamies, päättäjä – kantaa vastuun siitä ympäristöstä, jossa lapset kasvavat. Aikuisten tulee osoittaa omalla esimerkillä, että rasismi missään muodossa ei ole oikein! Tarkoittaen, ettei rasistista puhetta tai käytöstä selitellä ”huumoriksi”, ”mielipiteeksi” tai ”yksittäistapaukseksi”. Se tarkoittaa puuttumista silloinkin, kun se on hankalaa tai epämukavaa.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa suojelemaan lasta kaikelta syrjinnältä. Tämä velvoite ei toteudu itsestään. Se vaatii rakenteita: kouluihin selkeät toimintamallit kiusaamisen ja syrjinnän tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi, viranomaisille koulutusta rasismin tunnistamiseen, ja päättäjille rohkeutta säätää ja valvoa lainsäädäntöä, joka todella suojelee.
Rasismin vastustaminen ei voi eikä saa olla pelkkää reagointia yksittäisiin kohuihin. Kestävä muutos syntyy pitkäjänteisestä työstä, jossa lapset ja nuoret kasvavat ympäristössä, joka kannustaa kohtaamaan erilaisuutta uteliaisuudella ja arvostuksella pelon sijaan. Tämä työ alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu läpi koko koulupolun – mutta se ei pääty siihen. Se koskee myös aikuisia: vanhempia, jotka mallintavat asenteitaan lapsilleen tiedostamattaankin, ja yhteiskuntaa, joka päättää, ketkä kuuluvat ”meihin” ja ketkä eivät.
Rasismin vastustaminen on meidän kaikkien yhteinen velvollisuus – vanhempien, kasvattajien, päättäjien ja koko yhteiskunnan. Jokainen sivusta katsottu hetki, jossa rasismiin ei ole puututtu, on menetetty mahdollisuus näyttää lapselle, että hänellä on oikeus turvalliseen ja hyvään elämään. Hyvät väestösuhteet eivät synny toiveajattelulla tai paperilla. Ne rakennetaan teoilla, sukupolvi kerrallaan. Tämä työ koskee meitä kaikkia!
Toivotan Yhteiset Lapsemme lehden lukijoille antoisia lukuhetkiä. Tehdään yhdessä Suomesta lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen paikka kasvaa ja elää. Voit tukea työtämme lasten ja nuorten suojelemiseksi lahjoituksella – jokainen euro auttaa meitä rakentamaan turvallisempaa tulevaisuutta yhdenvertaisuuden puolesta.
Marina Wetzer-Karlsson
päätoimittaja
